6/29/2011

* Ruusun nimi** Puutarhassani kasvaa...**

Minun puutarhani komistus, siis ainoa hienosti kasvava ruusu.

Lahjaksi tullut, ja kaiken lisäksi kestävälajinen selviytyjä.

Ruusu on hienosti tuoksuva, sen kerrotut kukat tulevat aika vaaleiksi vanhetessa, ja nuppuvaiheessa se ei juurikaan  siedä sadetta, tai suihkutuskastelua.
Sen nuput mätänevät aukeamatta, jos kukinta-aikaan sattuu sadesää.

Olisi mukava tietää ruusun nimi, sillä antajakaan ei sitä tiennyt.
Kaikki ruusuihmiset, tunnistaako kukaan???

6/27/2011

* Perhosia, koppakuoriainen ja suursukeltaja, "makrolla" **

Sinisiä perhoja lentelee aika lukuisasti metsien reunoilla. Niitä on monenlaisia, ja ne kaikki ovat aika vikkeliä liikkumaan. Muutenkin lähestyminen piti suorittaa aika hitaasti, eikä varjo saanut osua perhoseen lainkaan.
Käytössä oli Sigman 18-135mm, edullinen ja kevyt objektiivi. Sillä pääsee aika lähelle, ja kun kamerassa on kuvakokoa, niin rajaamalla löytyy se perhokin sitten esille.





Tässä toinen lentelijä metsänreunasta. Samaa lajia, tietenkin.













Tämä koppakuoriainen on mielestäni aivan ihana. Yllättävän karvainen ja mukavasti raitava.

Tähän kuoriaiseen en ole ennen törmännytkään, vaikka eipä sen silti ole pakko olla mikään harvinaisuus, mutta minun tielläni ensi kerran.









Leijailijoita on moneen lähtöön, ja kirjoakin riittää ihan kiitettävästi.

Kesä tuo monia perhosia pihallekin, mutta viime vuonna jostain syystä pihamme oli aika lailla perhosten boikotoima. Kukkia oli ja tuttavat kertoivat komeista perhosmääristä. MUTTA, meillä sitä ei havainnut.

Myrkkyjä ei ole käytetty, joten sekään ei voinut olla syynä perhokatoon pihassa.












Tämä perhonen sentään on ollut jokavuotinen vieras.

Sitä esiintyy aika suuria määriä pihassa, ja naapurin pakettipellon kukkasilla.


Ritariperhonen oli myöskin vierailulla pihassa, vaan kuva siitä jäi ottamatta. Oli varmaankin tullut katselemaan Mooseksen palavaa pensasta.






Tämän sukeltajan löysin sitten keskeltä pihaa, henkitoreissaan. Ensin ajattelin sen jotenkin joutuneen pihaan veden mukana, vaan eipä toki. Lintu oli sen luultavammin napannut, ja pudottanut sitten pihaan, sillä pään kuori oli rikki.

Komean kokoinen otus kuitenkin. Ja pitihän se ikuistaa. Tässä olen käyttänyt jatketta, saadakseni kuvaan lähituntua.

6/25/2011

* Kesäpihalla lähikuvia** Kukkia ja linnunpoikasia**


 Pieni on lähtenyt pesästään, vaan mikä suru, orava oli nopea, ja pääsi puremaan ressua. Siinä ei auttanut mikään apu, vaan pieni menhtyi, kaiketikin shokkiin, koskapa purema näytti kovin pienelle, kun sitä hengenlähdön jälkeen tarkastelimme veljeni kanssa.






Mehitähdet ovat aloittaneet kukintansa, ja kukat ovat tosi kauniita. Siroja ja värikkäitä. Kaiken lisäksi ne ovat kasveina niin vaatimattomia ja helppoja, ettei ole niin kuivaa paikkaa missä ne eivät menestyisi. Heinikkoon sentään ei kannata laittaa, hengissä pysyvät, vaan eivät ole kovinkaan koristeellisia heinien pursutessa yli ja ympäri. Kukkiminenkin on aika vaisua niilä heinikossa kasvavilla. Hyvä jos silloin tällöin jokin pieni kukkavana nousee.














Tämä yksilö kukkii valkein kukkasin, ja elää suuren kiven päällä, karikkeessa. Silloin tällöin suihkaisen sille vettä, kun muutenkin kastelen auringonkukkien taimia.
En osaa sanoa, onko se tarpeen, mutta kaiketikin kasvi on siitä pitänyt, koskapa kukkia on tulossa.

Ritariperhosen ilmestyminen puutarhaan taitaa sitten olla tämän Mooseksen palavan pensaan ansiota.
Tätä kukkaa käyttä perhon toukka, ja perho itsekin näytti siitä pitävän. Toiveissa on, että uusi polvi kasvaa, ja pihaan tulee uusia lepattajia.

6/19/2011

* Luonnonkukkapäivä** Lähiniityllä**

Luonnokukkien päivänä Keräsin kuvina muutaman kauniin kasvin tänne Blogiin.
Metsäkurjenpölvi oli niitä lapsuusajan kukkia, joita kannoimme Äidille, terälehtien karistessa pilvenä ympäriinsä.
Ei siis mikään maljakkokukka, mutta kaunis luonnossa olessaan.







Vanamojen kukissa asustivat lapsuusaikana Vanamokeijut. Niistä oli satukirjassa ihana kuva, ja siinä ne keinuivat kellokukan sisäpuolella kirkkain pikkusiivin.

Vanamot olivat tänä vuonna aika pieniä, johtuen kuivasta kaudesta. Kauniita, herkkiä, ja hennonvärisiä vanamoja kasvaa kunnollisena sadevuotena mättäillä oikeana pilvenä.


















Voikukka, se koko maan kultainen pallero, ei tosin enää kukkana, vaan höytypallona.
Kukista tehtiin seppeleitä, ja sotkettiin vaatteet pysyvästi "kukkamaidolla" jota sitten ei edes pesu vienyt pois.
Siemenhöytyjä puhalleltiin iloisesti yli pihamaan, eikä mieleenkään tullut, ettei se ihan kasvimaahan kuulu.
Hyvää salaatinainesta, ja kukista olen kuullut tehdyn viiniä. Sanotaan sen olevan aivan upean makuista, mutta en ole koskaan maistanut, joten jää kuulopuheeksi.


Hyvää Metsäkukkien päivää jokaiselle.

6/18/2011

Kesäkukkia ja makroeloa

Makroelämää kukissa tuskin huomaakaan, sillä itikat ovat kohtuullisen pieniä. Kameran läpi katsoessa hämmästyy!!!
Kukat kuhisevat elämää. Sananmukaisesti.
Liljojen kukissa käy sellainen vilske, ettei missään tapauksessa voi kuvitella niiden jäävän pölytyksettä.

Sateinen päiväkään ei estänyt kärpästen nautintoa.







Muutenkin on sanottava, että kameran kautta avautuu aivan erilainen kuva luonnon pienistä ihmeistä. Kun kuvan avaa tietokoneella, on hämmästys joskus aikamoinen. Tallentunut on sellaista, mitä ei itse ollenkaan ole huomannut.

Kuten tässäkin kuvassa, muurahaiset. Koeti saada voimakkaan väristä sisäosaa näkyville, ja sitten siellä mönkivätkin nuo pikkuiset elävät oliot.

Väritkin näkyvät joskus aika veikeinä, sillä kamera erottelee sävyjä toisin, kuin silmä.


Kameralla löytää sellaisen maailman, etti sitä aina ohikulkiessa tule ajatelleeksi. Tarkoitan elämän kuhinaa kasveissa, ja muuallakin.


Elämää kuhiseva kesä on siis täällä, ja sitä kannattaa ihmetellä. Muotojen ja värien kirjo on hämmästyttävä.

Jos kameraa ei ole, käy suurennuslasikin  tarkkailuun. Ainakin oma lapsenlapseni on ollut innoissan, löytäessään kukista ja sammaleista sen avulla kaikenkarvaisia otuksia.

Lasten mielikuvitus tuo oman osansa. Heille ötökät ovat lähes avaruusolentojen kaltaisia ihmeitä. Ja sellaisillehan ne oikeastaan näyttävätkin monine jalkoineen, tuntosarvineen ja väreineen.  Päivä kuluu vikkelästi ja tehtävä on mieleinen, lapsen uteliaisuun vie voiton kaikesta.

6/12/2011

* Ruusupavun taimi **

Kasvanut se on, nimittäin ruusupapuni.  Ja millaista vauhtia!! jos joku haluaa itselleen pikakasvajan valitkoon sen. Muutkin pavut huristavat kohti taivaita varmasti samaa vauhtia. Aidanne tulee sitten ihan itsestään kesän ajaksi. Loistavan kaunis näkösuoja, ja samalla saa sitten syötävääkin. Kuvanoton jälkeen on venytystä tullut jo puolet lisää.
Salkopavut ovat vasta nousseet mullasta, joten ne näköjään itävät hieman hitaammin. Saapa nähdä ottavatko kasvussaan kiinni nuo ruusupavut.

Paljun ulkoreunalle istutetut TARHANEIDON siemenetkin ovat tulleet pinnalle, joten luvassa on kimalaisten iloksi mesikukkiakin.

Uskomattoman kuivan jakson piti tänään päättyä, vaan ukkonen kiertää kyllä tarkasti tämän pihan. Jyrisee, vaan pisaroita on tullut ainostaan muutama.

Niin siis on helluntai lähes ohitse, ja juhannusta odottelemaan..







Kesä kuitenkin on loistava lomalaisten kannalta, vedet lämpimiä, ja rusketuskin helppo hankkia.

6/09/2011

*Ruusupavun taimet**

Ruusupapu siemenkasvatuksella. Odottavan aika oli pitkä. Liottelin siemeniä ensin vuorokauden, ja ne turposivat kaksinkertaisiksi.
Ruusupapu

Kaiken lisäksi ei ollut kovinkaan lämmintä, kun istutin pavunsiemenet ulos suureen saaviin. Meni viikko ja toinen, ei kuulunut pavuista mitään. Vaan alkoi tämä hellekausi, ja ruusupavut putkahtivat esiin kuin taiottuina. Ne kasvaa huristivat ensimmäisenä päivänä 5 sentin korkuisiksi. Samassa ruukussa kasvaa myöskin muutama kesäkukan alku, siemenestä nekin.
Salkopavun olen laittanut sitten keskelle ruusupapukaarta. Niitä on vain 5 kappaletta, vaan niiden ituja kaiketi vielä saa odotella.
Multana on ihan tavallinen puutarhamulta, lisättynä oksasilpulla, hiekalla, ja kanankakkarakeilla.  Viime vuonna ruusupavut kasvoivat amppelissa, ja se oli TODELLAKIN aivan liian pieni kookkaille riippuville ruusupavuille.

Ruusupapujen ja salkopapujen kasvua aion kuvailla täällä sivuilla kesän mittaan. Nähtäväksi jää, onko niiden paloilla käyttöä, vai jäävätkö koristukseksi. Kuitenkin luin, ettei olisi hyväksi jättää papuja kasviin, sillä kukinta ja uusien palkojen muodostus vähenisi.

6/06/2011

Monte Rosa, Italy

Kuvaa klikkaamalla aukeaa Aostan laakson kylänäkymää, Gressoney de Trinitestä.

Ihastuttava lomapaikka, jossa voi viettää lomansa myöskin patikoiden. Kylä on ikivanha, ja sen näkee taloista. Tarinaa kylän menneisyydestä kuulee kyllä asukkailta, sillä he ovat ystävällisiä, ja avuliaita. Turistien olo kylässä on jokaiselle tärkeää.

Upeat maisemat silmien edessä, katsoi minne tahansa. Kesäisin monenlaisia aktiviteetteja, mutta talvi on lähes kokonaan pyhitetty laskettelulle, vaikkakin patikointireitit olivat avoinna innokkaiden kulkijoiden ansiosta.
Turisti-info ei meinannut antaa millään reittien karttoja, sillä heidän mielestään patikointi ei kuulu talvilajeihin.

Inttämälla ne sitten sain, ja ne olivatkin todella tarkkoja, joten voin suositella. Lumituiskun jälkeen sai odotella pari päivää polkujen aukeamista, sillä paikallisten kiireet ovat muualla kuin patikkapoluilla talviaikaan.

Virallistahan ei patikointi talvella ole, mutta onnistuu kuitenkin ihan hyvin.

6/01/2011

Heleää pyhää..korvasieniä ja sammaleita

Niin on aika vierinyt pakkasesta ja lumesta kesän kauneimpiin päiviin. Valkeat pilvet purjehtivat taivaan sinessä, sireenit kukkivat, ja linnut hoitavat pesueitaan.
Korvasienet kasvoivat hujauksessa, vaikkapa en niitä ole laitellut. On tuo keittotaito niiden kohdalla aika puutteellinen. Miksikä sitä myrkyttää itseään, ihan suosiolla.

Sammalten kauneutta ei voi kiistää, ne ovat ihan suotta jääneet ilman huomiota. Kaiketikin  moni katsoo ihan muualle, kuin jalkojensa juureen.
Murkut senkun ahertavat, vaikka luulisi helteen tekevän niillekin lepopäivän.Pesäkeko oli jo kunnollista "kerrostalokokoa" joten lomakin olisi ollut ihan paikallaan.

Raparperikin nostaa jo kukkapäätään korkeuksia kohti.  Varret ovat juuri nyt parhaimmillaan. Kiisseliin, säilöntään, piiraisiin.
Kesä kulkee kuvina, ja sitten syksyn tullessa miettii, mihin se aika oikein onkaan liukunut?? Onneksi olemme tällä puolen aikaa, siis koko kesä edessäpäin. NAUTITAAN SIIS !