** Pakkasta, Pakkasta ja kärhöjen kukintaa**

Pakkasta on, ja julmetun kylmää. Olen ne viime vuonna Türista ostamani kärhöt peitellyt. Sanovat ensimmäisen talven olevan kärhöille sen vaikeimman, ja tällä pakkasella se sitä onkin. Lunta ei ole juuri kuin nimeksi.

Jo syksyllä keräsin kuivia lehtiä kasaan, ja niitä sitten levittelin myöhemmin, alkutalvesta, tyvelle. Kiedoin myös köynnösruusunkin havuihin ja pakkaspeitteeseen. Nyt odottelen miten ne selviytyvät ensimmäisestä talvestaan.

Eikös olekin aivan ihana, ja toivon mukaan hengissä. Muutama kärhöistä talvehtii ruukussa autotallissa, joten ne tulevat kukkimaan aikaisemmin, kuin maassa olevat.  Sen huomasin jo viime kesänä, ettei lannoitusta voi jättää lainkaan. Joko laimeaa joka kastelukerta, tai kerran viikossa sitten kunnon annos.  Kukinta kyllä loppu kuin kanan lento, ilman sitä.

Tässä on myös yksi Türin kaunottarista. Kuvia katsellessa jo tulee ihan keväinen mieli. Odotushan kestää enää muutaman kuukauden. Olen saanut läheiseltä tallilta hevosenlantaa, ja sitä levittelen mullan seassa näille lantaa kaipaaville kasveille sitten alkukeväästä. 

Huomasin valinneeni kaikki hieman kylmäsävyisinä. Mielestäni ne menevät yhteen väriensä puolesta, ja metsäinen puutarhani sopii näiden viileiden sävyjen kanssa yksiin. Kuitenkin aina on olemassa pienoinen pelko, kun noita kärhöjä napostelevia itikoitakin kuulemma, on , että ne eksyvät tännekin.  Vielä eivät ole huomanneet, ja liljakukotkin ovat pysyneet naapurissa, omani kun olen istuttanut muiden kasvien sekaan, niin ovat säilyneet huomiolta.

Kevään odotusta, ja talven kauneutta kaikille lukijoille .

* Kevättä odotellessa

Kevät kun ei vieälä näy, kuin ainoastaan puutarhalehdissä, niin nyt on aikaa suunnitteluun!

Itse lueskelin noiden puupionien hienosita ominaisuuksista, ei tarvitse tukea, ja kukkakin on komeanlainen. 

Vaan hinta oli jo sitten aika hurjaa tasoa, 65 euroa kappale. Yleensä ne "kappaleetkin" ovat aika onnettoman kokoisia. Kuka haluaa ostaa pionin tuohon hintaan, jos niitä on tarkoitus useampi laitta pihaa komistamaan???

Viime kevään puutarhamatkasta sentää jäi muisiin nuo Türin markkinoiden paikallisten hinnat.  20-25 € kunnon taimenalusta! Olihan siellä eräs suomalainenkin kauppias eksynyt markkinoille pioneineen, ja kolminkertaisella hinnalla sielläkin myi tuotteitaan.
Kun osalla ei ollut noita latinalaisia nimiä kasveista plakkarissaan, niin ostivat hinnasta välittämättä, ja samalla hinalla olisi voinut jättää kantamisen vaivan ja ostaa kotimaastakin.

Laskutoimituksen tehtyäni päädyin matkaan. Matkapoikien risteily + puutarhamarkkinat yhteishintaan 65€.
Meno iltalähdöllä , ja paluu seuraavana iltana. Nyt senverran viisastuneen viime kerrasta varaan mukaan sen olutkärryn, ja siihen lootan kiinnitettäväksi "mustekaloilla".
Kävijäkonkarit olivat esimerkkiä näyttämässä viime keväänä, kuinka helppoa on kuljetella taimia moisella vempaimella. Minähän ostin kärryn, auttoihan se kassien vedossa, mutta kyllä sellainen laidoistaan avattava muoviloota on poikaa tässä kuljetuksessa.

Mukaan varmastikin tulee tällä kerralla myös saniaisia, joita oli aivan upea lajivalikoima. Kärhöthän jo kuskasin viime kevään reissulta. Samoin ostin sieltä "Jörinin" juurakoita, joista tulikin valla hurjan kokoisia pehkoja viime kesänä

Kuvan kukka ei ole sikäläistä perua, sieltä mukaan tuli uskomaton violetinpunainen , sekä tumman hehkuvan punainen yksilö. Oikeastaan yksilöitä, sillä myyjä lastasi pussiin kunnon kasan juurakkoja, 2€.
Toisaalta mummun ja papan kukista ei kuvaa ollut, joten ostin vähän kuin sian säkissä, en pettyntyt lainkaan.

Nämä vanhat lajikkeet ovat aika korkeita ja vaativat tuen, etteivät kaatuisi. Kukat kun olivat aika näyttäviä, niin rankka sade muutaman taittoikin.
Olisi pitänyt laittaa tukevammat tuet, eikä sitoa ohuehkolla narulla. Viime kesä olikin hyvää kasvuaikaa, sillä kaikki ennättivät kukkia, vaikka ne maahan sainkin vasta kesäkuun alussa, ilman esikasvartusta.

Uppoudutaan kevääseen lehtien ja suunnitelmien parissa ajoissa. Valmiiksi suunniteltuhan on melkein puoliksi tehty

Sipulikukkia, maankaatopaikalta

KUKKALOISTOA......


Sipulikukkien vanhoja ja kestäviä kappaleita löytyy muuten näin keväällä maankaatopaikoilta.
Sellaisilta, johon on ajettu kotipuutarhojen pihamullat uudisrakentamisen tieltä. Uskomattomia värikirjoja ja kokoja olen sieltä omaan pihaani saanut. Ainoa haittapuoli on, ne ovat aika syvällä, monesti. Siinä saa olla  mukana kunnollinen kuokka, saadakseen sieltä kokonaisen sipulin. Sipulien koko on sitten aina yllätys. Yleensä suurensuuria, mutta joskus pienikin tekee komean kukan. Etsiskelenkin ne esille kukkimisaikaan, ja kaivan ylös kukinnan loputtua. Siten ne on helpompi löytää,

Torvinarsissien valikoima on myöskin karttunut samasta paikasta, sekä kivikkokasvit.
Lupiinit ovat sitten niitä kukkia, joita toiset vihaavat, toiset rakastavat. Niitä maankaatopaikalla on useampia värejä, ja samoin kurttulehtiruusuja. Kurttulehtiruusut eivät ole oikeastaan mieleeni, sillä niiden voimakas leviäminen juurivesoilla on hankalaa. Vaativat jonkinlaisen juuriesteen ympärilleen kasvimaassa. Esim vanha, hieman korkeampi muovisaavi, ilman pohjaa, pitää ne kurissa ja omassa paikassaan.
Olen upottanut saavin reunojaan myöten maahan, ja ruusun sen sisälle kasvamaan. Juhannusruusunikin karkailee joka suuntaan, se vanhanaikainen ja kerrottu. En ajatellut sen versovan mihinkään, kun sanoivat puutarhalla sen olevan hankala kasvattaa, ja taimia ei ole muka tarpeeksi saatavilla.
Omalla tontillani riittäisi kyllä muillekin jakaa....

Puutarhan PITKÄÄN kukkijat !!!

Korallikeijunkukka on herkkä ja myöskin loistavan kaunis.
Sen monet muunnokset, joissa lehtien värikin toimii lähes kukkana, ovat upeita ryhmäkasveina.

Kukkivan puutarhan yksi ihanista ryhmäkasveista.

Helppo jakaakin, ja lisäksi nopeakasvuinen, sekä terve.

Sama kukka kuin tienpenkoilla lapsena, vaan puutarhamuotona kukkivampi. Pitkäaikainen kukkapaljous ja kunnollinen leviäminen ovat támän kasvin etuja.

Talmasta tätäkin siis tilasin aikanaan.

Tässä on kukkija, joka kestokukkii koko kesän ajan. Se ei kärsi oikeastaan mistään vaivastakaan, koko kasvi taitaa olla terveyden perikuva.

Pitkä-aikaisten kukkijoiden ykkönen, minun mielestäni. Aivan loistavan vaatimaton, mutta ei mikään yksikkökasvi, vaan kunnollisen kokoisen ryhmän vaativa.

Talmanlehtopuutarhasta voipi tilailla kasvia

Tätä saa nykyään eri väreissäkin, joten niistä voi tehdä mukavan sekoituksen auringosta varjoon.

Varjossa vain varret tuppaavat venymään hieman pitkiksi, ja kasvusto pyrkii kaatumaan. Oma varjopaikkani on hieman kostea, joten ehkäpä syy pikiksi venyneisiin varsiin johtuu siitä.



Nyt sitten vielä syysajaksi istutuksiin Brilliant- syysmaksaruoho, hieno kasvi, joka kestää ja kestää.

PERINNEPUUTARHA, aikaiset kukkijat

Taivaan siniset

Koska perinnekasvien siirtoja ei tarvitse kovin usein tehdä sipulikukat soveltuvat niiden alle ja ympärille.

Monet vanhat perennat eivät ole aikaista kukintaa tekeviä, ja maakin on aika aution näköinen keväällä ja alkukesästä. Olen ratkaissut  omalla kohdallani asian laittamalla valtavasti  sipulikukkia niiden ympärille.  Narsisseja, tulppaaneja ym. ja ryhmitellyt ne "väriaalloiksi" Useita eri lajeja mutta samanlaista väriä yhteen. Näin kukinta kestää pitkään.

Alkuun laitoin vain yhtä lajia suuremman määrän, vaan kukinta oli joinakin lämpiminä keväinä kovin äkkinäistä ja sen jälkeen penkki oli vaisun näköinen. Nyt olen koettanut ujuttaa hieman eri aikaan kukkivia, vaan yhtenäisen värisiä sipulikukkia samalle alueelle. Myöskin esikot ovat olleet kiitollisa kevätkukkijoita.
Jalokielotkin leviävät komeasti JUHANNUSRUUSUN ympärillä.

Pidempi kukinta on ollut itselleni ainakin mieleinen. Eri sipulikukkalajit ovat  menestyneet hienosti perinneperennojen kanssa yhdessä, Skilla on levinnyt loistavaksi matoksi nauhusten elinpaikkaan, ja kaunistaa alueen jo varhain keväällä. Nauhukset eivät näytä mitenkään kärsivän tästä yhteiselosta.

Narsissit ja tasetit ovat syysleimujen kumppaneita, ja tulpaanit täyttävät niiden jälkeen  maan loistavilla kukillaan. Mukulaleinikin toin tietämättäni joskus vuosikausia sitten Ahvenanmaalta. Vasta nyt kuulin, ettei sitä sovi ottaa mukaan!!!!
Se on kuitenkin menestynyt niin hyvin, ettei yhtään häpeä alkuperäispaikan kasvuston runsaudelle. Naapurillekin on riittänyt niitä pikkuisia juurimukuloita. Leinikkini täyttää tiuhana mattona kaikki omanapuiden juurialueet. Se katoaa kukittuaan täysin, aivan kuin sitä ei koskaan olisi ollutkaan paikalla.

Kukkivaa kevättä , ja onnellisia hetkiä puutarhan parissa.

PERINNEPUUTARHA, pionit ja muuta...

Pionien Koti on paikka, (  www.pionienkoti.fi/

johon kannattaa tutustua. Pionithan ovat kerrassaan loistavia kasveja huolettomaan perennatarhaan. Niitä ei sitten tarvitse siirrellä, tai oikeammin ei ole edes hyväksi siirtää. Kannattaa siis valita tarkkaan se oikea paikka, ennenkuin aloittaa pionien hankinnan.

)

Olen itse tilannut joitakin lajeja seuraavasta taimistosta,  www.sarkanperennataimisto.fi/ 
Helmipihlaja sopii loistavasti matalaan perennaalueeseen luomaan tasapainoista vaikutelmaa. Sen helmenvalkeat marjat loistavat upeasti punertavien syksyisten perennanlehtien yllä. Perennat tuntuvat sopivan myöskin metsäpuutarhaan oivallisesti, luomaan pikku yllätyksiä. Ne nimittäin menestyvät siellä yllättävän hyvin, eivät kuitenkaan koivujen alla, todettu on.


Alapuolella olevan kuvan keltaiset nauhukset kasvavat n. puolitoistametrisiksi, vaikka paikka ei ihan paras olisikaan. 



Uskomaton on värien kirjo ja lajitelma , kuva Särkän Taimiston perennaosuudesta.

Kuunliljojen värivalikoima ja niiden kyky selvitä varjoisillakin paikoilla saa ne suosikkikasvieni joukkoon. Kukkavanat eivät oikeastaan ole ihmeelliset, mutta kauniit siroudessaan.

Päivänliljaani on alkanut muutama vuosi sitten ilmaantua tuholaisia, jotka mutustelevat nuput kuoliaaksi. Vasta viime vuonna ystäväni antoi sitten sellaisen vinkin, jolla ne sai torjuttua. SOKERIVESI !!!!
Suihkuttelu aina sateen jälkeen, ja tietenkin heti nuppujen ilmaannuttua. Sokerivesi jostakin syystä pitää kyseisen ötökän loitolla.
Mikäli ensi kesänä saan toivomani luonnonkukkapeltoon edes joitakin kukkia, olen onnellinen. Siemeniä olen nyt kylvänyt kahtena vuotena peräkkäin. Kunnollisen määrän, ja neuvojen mukaan. Seoksella, joka on tarkoitettu kuiville kasvupaikoille.
Kuvia tulee, jos kukkia näkyy, tänne sivustollenikin. Elän onnellisessa odotuksessa asian suhteen.

Helmipihlaja

PERINNEPERENNAT, kestokukat pihassa

ISTUTA KESTOKASVEJA !

Vanhojen pihojen perennat tarvitsevat jakamista aika ajoin. Samalla niitä sitten monet lahjoittavat tutuille ja miksei vieraillekin.
Netissä on puutrarhapalstoja joilla vaihdetaan ja lahjoitetaan erilaisia kasveja. Siemeniäkin.
Monet puutarhat ovat ottaneet myöskin myyntiin vanhat perennat. Niiden suosio on noussut valtavasti helppohoitoisuuden vuoksi.

Monet ovat niin kestäviä, ettei suuria hoitotoimia tarvita useimpiin vuosiin.

PIONIT eivät esimerkiksi pidä siirtämisestä lainkaan, Eivätkä UNIKOT liioin.
 AURINGONTÄHTI kasvaa kesässä niin komean kokoiseksi ettei lähitienoolle kannata kevään  alastomuudesta huolimatta istuttaa mitään. Ainoastaan sipulikasvit menestyvät kookkaaksi kasvavan perennan alla. Jonkunverran leviävää lajia, mutta ei mitenkään hankala siinä suhteessa.
JÄTTITATAR sen sijaa leviää vuosien mittaan hoitamattomanakin aika vauhdilla. Mihin se hoidettuna mahtaakaan pystyä. Tästä kasvista saa komean näkösuojan jo aikaisin kesällä. Juuriesteet kannattaa laittaa istutuksen yhteydessä, jos haluaa sen pysyvän esim, aitana. Talveksi sen sitten saa leikata ihan maan tasalle.
NAUHUKSET ovat isoina ryhminä kaikken näyttävimpiä. Ne myöskin leviävät ja kasvavat kaikkialle. Siemeniä siunaantuu paljon. Kukkavanat kannattaakin leikata ajoissa pois.  Perhoset ovat nauhusten lempivieraita.
Maankaatopaikolla kasvaa laaja valikoima ikivanhoja perennoja, alkaen kerrotusta JUHANNUSRUUSUSTA, (ei nyt ihan perenna, mutta "mummonkukka" kuitenkin.)
Kestoorvokkien taimet muuten löytyvät parhaiten juuri näistä paikoista. Niihin ei tunnu iskevän juurimato eikä mikään muukaan tauti. Ne nousevat joka vuosi ja kukkivat innokkaasti. Keskikokoisiahan ne ovat, mutta kauniinvärisinä  ja runsaskukkaisina iki-ihania.
Omasta mielestäni vanhanajan perennat ovat sitä helpointa kukkapaljoutta pihassa. Vähään tyytyväiset, niin kastelun kuin lannoituksenkin suhteen. Huoltovapaita lomailijan kannalta, ja monet tuoksuvat erittäin ihanasti.

PERINNEPERENNOISSA RIITTÄÄ VALINNANVARAA, LAJIEN KIRJO ON VALTAVA !

* Kesäpihalla lähikuvia** Kukkia ja linnunpoikasia**



 Pieni on lähtenyt pesästään, vaan mikä suru, orava oli nopea, ja pääsi puremaan ressua. Siinä ei auttanut mikään apu, vaan pieni menhtyi, kaiketikin shokkiin, koskapa purema näytti kovin pienelle, kun sitä hengenlähdön jälkeen tarkastelimme veljeni kanssa.

Mehitähdet ovat aloittaneet kukintansa, ja kukat ovat tosi kauniita. Siroja ja värikkäitä. Kaiken lisäksi ne ovat kasveina niin vaatimattomia ja helppoja, ettei ole niin kuivaa paikkaa missä ne eivät menestyisi. Heinikkoon sentään ei kannata laittaa, hengissä pysyvät, vaan eivät ole kovinkaan koristeellisia heinien pursutessa yli ja ympäri. Kukkiminenkin on aika vaisua niilä heinikossa kasvavilla. Hyvä jos silloin tällöin jokin pieni kukkavana nousee.

Tämä yksilö kukkii valkein kukkasin, ja elää suuren kiven päällä, karikkeessa. Silloin tällöin suihkaisen sille vettä, kun muutenkin kastelen auringonkukkien taimia.
En osaa sanoa, onko se tarpeen, mutta kaiketikin kasvi on siitä pitänyt, koskapa kukkia on tulossa.

Ritariperhosen ilmestyminen puutarhaan taitaa sitten olla tämän Mooseksen palavan pensaan ansiota.
Tätä kukkaa käyttä perhon toukka, ja perho itsekin näytti siitä pitävän. Toiveissa on, että uusi polvi kasvaa, ja pihaan tulee uusia lepattajia.