DORA
Dora oli pieni löytökoira, Ja sen elämä oli kuin unta, lyhyt ja häipyvä. Dora tuli minulle , kun sen elämä kaninkopissa alkoi olla liikaa omistajalle. Lapsien vuoksi pikkuinen oli pakko pitää kanien seurana suuren osan aikaa. Muuten olisi pieni koiruus jäänyt lasten jalkoihin ja menehtynyt.
Pentutehtaan kasvatti, joka jaksoi elää vain 3 vuotta, kun aivoihin pesiytynyt kaiketi perinteellinen sairaus vei sen sateenkaaren reunalle. Vaikka kuinka Eläinsairaalassa sen puolestaa taisteltiinkin.
ZAIKA JA YONI
Tämä Koirapari on myöskin hyljättyjen puolelta. Zaika, musta, on Pietarin tarhalta, ja oli ainoa pieni koira, joka löytyi aikanaan Suomen lähitienooltakaan. Suomessa ei ollut yhtään sopivan pientä hylättyä 85 vuotiaan äitini seuraksi. Äiti pelkäsi aina, että Zaika on ensimmäinen joka lähtee, mutta niin ei käynyt, vaan Äitini ennätti enkeliksi ennen Zaikan elämän päättymistä. yhteiseloa riitti meillä 7 vuotta, ja koiruus oli jo 13 vuotias,, kun sairaus sen vei.
Yoni on taas tullut Malagan seudun koiratarhalta, aikanaan hyvin sairaana pelastettuna. Pieni oli vain 3 kg saapuessaan, vaikka normipaino olisi ollut 5-6 kg kieppeissä. Hiljainen ja tottelevainen Yoni hyväksyi kaikki koirat ja kissat, kuten lapsetkin. Suomeen muutettuamme, sen turkki tuuhistui 2x paksummaksi kuin etelässä eläessämme. Koska Yoni oli kokenut paljon ikäviä asioita se myös sairasteli enemmän, kuin yleensä koirat. Erilaisia kremppoja, ja vaivoja löytyi joka vuosi, mutta ei mitään vakavaa, kunnes kasvain alkoi levitä, nopeasti, ja Yoni lähti myös sateenkaarelle, oltuaan ilonani 7 vuotta, ja iältään 12 vuotias. Näin jälkeen päin huomaa, kuinka paljon on varattava näiden koirien hoitoon varoja, jos sattuu, että kaikki ei mene kuin kuvittelisi, hyvin, koko elon ajan.
Yoni ja Dora
Yoni ja Dora
Näin sitä aikanaan lenkkeiltiin, kun kaikki olimme vielä yhdessä.