* Kesäpihalla lähikuvia** Kukkia ja linnunpoikasia**



 Pieni on lähtenyt pesästään, vaan mikä suru, orava oli nopea, ja pääsi puremaan ressua. Siinä ei auttanut mikään apu, vaan pieni menhtyi, kaiketikin shokkiin, koskapa purema näytti kovin pienelle, kun sitä hengenlähdön jälkeen tarkastelimme veljeni kanssa.

Mehitähdet ovat aloittaneet kukintansa, ja kukat ovat tosi kauniita. Siroja ja värikkäitä. Kaiken lisäksi ne ovat kasveina niin vaatimattomia ja helppoja, ettei ole niin kuivaa paikkaa missä ne eivät menestyisi. Heinikkoon sentään ei kannata laittaa, hengissä pysyvät, vaan eivät ole kovinkaan koristeellisia heinien pursutessa yli ja ympäri. Kukkiminenkin on aika vaisua niilä heinikossa kasvavilla. Hyvä jos silloin tällöin jokin pieni kukkavana nousee.

Tämä yksilö kukkii valkein kukkasin, ja elää suuren kiven päällä, karikkeessa. Silloin tällöin suihkaisen sille vettä, kun muutenkin kastelen auringonkukkien taimia.
En osaa sanoa, onko se tarpeen, mutta kaiketikin kasvi on siitä pitänyt, koskapa kukkia on tulossa.

Ritariperhosen ilmestyminen puutarhaan taitaa sitten olla tämän Mooseksen palavan pensaan ansiota.
Tätä kukkaa käyttä perhon toukka, ja perho itsekin näytti siitä pitävän. Toiveissa on, että uusi polvi kasvaa, ja pihaan tulee uusia lepattajia.