Viiniä, milloin käyttäisi, milloin ei.

Milloin siis voisi ottaa,noin sääntöjen kanssa, viiniä! Kyllä se aika mutkallinen juttu onkin. Seuraavassa on tuon kultaisen Sääntö- ja käytöskirjan ohje.








ÄLÄ TARJOA/KÄYTÄ VIINIÄ, JOS RUOKANA ON:

- Vihannessalaatia,kun kastikkeena on etikka/sitruunakastike
- Munaruokia, muna pilaa hyvän viinin maun
- Omenien kanssa
- Savustettujen ruokin kera (korkeintaan sherryä)
- Sitrushedelmien, tai ruokien joissa on voimakas sitrusaromi.

Näin sitten päästään siihen ongelmaan, mitä tarjota, jos juhlat ovat kotona. Ruokalistaa voi suunnitella, edellisen huomioon ottaen, sellaiseksi, ettei tarvitse miettiä mitä juomaa tarjoaa.
Onhan vesi kuitenkin sentään loistava vaihtoehto edellisten kanssa!! Ongelmia ei tule ja lähes kaikille käy vesi, sillä en ole kuullut ihmisten olevan sentään vedelle allergisia. VIINILLE kylläkin.

Nykyään KUOHUVIINIÄ voi tarjota läpi koko aterian, näin olen kuullut.

Perhosia puutarhaan

Perhoshoukutin löytyi eräältä puutarhasivulta, ja sitä ajattelinki kokeilla heti, kun perhosia alkaa hieman runsaammin lennellä.

PS!
Perinteinen konsti houkutella perhosia on sekoittaa ykkösolutta ja vähän siirappia, hiukan hiivaa ja imeyttää seos kuiviin omenanviipaleisiin, niin eiköhän tule perhosia!

No niin, siinä se on, kopioituna. Jokainen vaan liottelemaan niitä kuivia omenansiivuja, ja sitten sinne puutarhaan jonkin kepin nenään, ja siinä onkin sitten kasveille pölyttäjiä.

Mikä parasta, ne lepattava lentäjät ovat todella kauniita, kuin koruja. Siinä aika rientää, kun seurailee perhosten kisailua kukilla.

Enkelirunoja

Enkelisatuja

Kertoi äitini satuja enkeleistä,
Niistä pienistä, valkeista ja lentävistä.
Ei aikuinen niitä ehkä muista lain,
silti kerallaan he kulkevat ain.

Vaan lapsi, hän enkelin aina huomaa,
on lapselle turvaa hän tullut tuomaan.
Kulkee vieressä lapsen, lähes koskettaa,
ei koskaan päästä pientä katoamaan.

Satu Enkeleistä, tositarinaa on,
ei Enkeli ole olematon.
Se on haloa valon,ja se heijastuu,
Lapsen silmissä Enkelit kuvastuu.

Niittykukkien siemeniä!!!

Nyt on sitten tilattu ja kylvetty niittykukkien siemenet. Paikka on mitä kuivin, etelään antava männikkömäen rinne. Siinä ei kasva siis kesäisin mitään.
Nyt löytyi sitten sopiva sekoitus ( siis näin ajattelin) tosikuvalle rinteelleni. Poikkesin aivan sattumalta http://www.suomenniittysiemen.fi/ ,sivustoille. Ja mitä siellä huomasinkaan !!!!
Valmiita paketteja erilaisille villikukkapaikoille. Aivan hienot neuvot niittyjen perustamisesta ja hoitamisesta. Kaiken lisäksi kysymyksiin vastattiin sähköpostilla todella nopeasti.
SIIS : SUOSITTELEN !!!

Nyt vain odottellaan mitä aika tuo, sillä siemenet on kylvetty kaksinkertaisella annoksella, koskapa paikka on todella hankalasti maisemoitava. Yritystä on ollut useita vuosia, vaan ei ole onnistunut rinteen yläosan kukkaketomaisuus. Ehkäpä nyt tärpää !

Paahteisen rinteen kasveja.

Kun aurinko porottaa ja rinne on kuiva kuin ruutisarvi, mitäs kylvät??
Paahteiselle rinteelle kehoitetaan laittamaan punatähtiputkea, ketoneilikkaa ja ruohoja. Kuitenkin niidenkin juuret tarvitsevat jonkin verran kosteutta, ainoa joka selvisi hengissä viime kesänä oli maksaruoho. Sekin oli aika pikkuista sorttia.
Sininata, unikko ja sensemmoiset, eivät ottaneet lainkaan kasvaakseen. Ruohon siirsin siis muuhun kuivahkoon paikkaan, ja siellä se sentään virkosi. HOPAHÄRKKI kyllä kasvaa alkukesän, kuollakseen keskikesällä. ÄLÄ LAITA moista kasvia maahasi, se leviää kuin kulovalkea, ja juuri sinne, minne et missään nimessä sitä haluaisi.
Kunhan saan sen kitkettyä pois, pistän kyllä helpotusjuhlat pystyyn. Sellainen riesa siitä on tullut tarhaani.
Rinteeseen kaiketi on perustettava jonkinlainen uusi pohjaratkaisu, porrastettava, tai muulla tavalla saatava vesi edes joksikin aikaa pysähtymään sen kasvien juurille.
MÄNTYRINTEEN maa on kuivaa jo muutenkin, ja se läpäisee vettä kuin seula.
Kääpiövuorimäntyjä mietin, Ehkäpä niihin päädynkin, sillä ne eivät tarvitse hoitoa.

Edes kaikkialla pärjäävää VUORENKILPI ei ole ottanut tuulta purjeisiinsa.
Nyt sitten odottelenkin puutarhaneuvojan ehdotuksia asian suhteen, josko niistä olisi apua. Kukkiva keto ei siis ole tulossa, vaan jokin hieman vaisumpi vaihtoehto.

Mansikka, tomaatti ja ne tuholaiset!!!

Ohjeiden mukaan mansikan ympärille pitäisi istuttaa PURASRUOHOA, se estää jonkin verran mansikkaa kiusaavaa itikkakuntaa.

Tomaatille taas suositellaan kaveriksi LIPERIÄ, elikkä lipstikkaa. Kokeilla kannattaa, sillä molemmat suojakasvit ovat samalla oivia maustekasvejakin.

SAMETTIKUKAN tuholaisia karkoittavaa vaikutusta ja mummo käytti aikoinaan, niitä oli niin pihalla kuin kasvimaan reunoilla. Ilmankos ne myrkyt jäivät käyttämättä, kun luomutoimetkin auttoivat kohtuullisesti.

Ken kasvattelee viinirypäleitä, sille IISOPPI on se oikea kaverikasvi.

Tomaatin ja mansikan lehtihomeeseen löytyy netistä aivan loistavia luomuohjeita, kuten sipuli tai nokkosvesi.
Kevät tulee ja taimien kasvatus on ihan innostavaa, jos ei niiden kanssa aika kulu, niin jo on ihme!!!!

Hiukset lähtevät.Kaljuksiko, vai, apua tuuhennuksesta.

Kalju ei ole yleensä mikään toiveiden täyttymys. Kaljuksi tullaan vasten tahtoa, ja ilman vaihtoehtoja. Onneksi asiaan on joitakin apukeinoja olemassa, joten aivan syvimpään masennukseen ei se vuoksi kannata vaipua.
Halpaa ei kaljun peittely ole,jos haluaa kunnollisen ja luonnollisen lopputuloksen.Hiustensiirrot maksavat 1000 eurosta ylöspäin, miksi et siis kokeilisi ensin tuuhennusta???


Hair Volumer- menetelmässä hiukset on pujoitettu ohueen ihojäljitelmään, sen lävitse kuultaa siis oma iho. tuuhenne liimataan päähän erikoisliimalla.
Se pysyy paikallaan 1-2 kuukautta.Päänahan rasvoittuminen vaikuttaa pysymiseen. Sen kanssa voi urheilla, uida ja saunoa. Irroittaminen ja kiinnitys tapahtuu erikoistuneissa parturiliikkeissä. Näitä paikkoja löytyy Suomestakin kymmeniä.
Tuuhenne ja kiinnitys maksavat n. 300€ kieppeillä, ja uusinta Volumer versiota voi kiinnitellä 2-3 kertaa. Volumeer tuhenteet tulivat Suomeen jo muutama vuosi sitten ja ovat Saksalaista kehitettä.

Tuuhenteella voi kokeilla, haluaako sitten sen oman pään mukaan valmistettava henkilökohtaisen hiuslisäkkeen. Ne ovat mittatilaustöitä ja maksavat 800-1300 euroon. Tällaisenkin lisäkkeen voi liimata, jolloin sen kesto on 1-2kk, mutta kotioloissa lisäkkeen voi tietenkin myös kiinnittää ihoteipillä.

Tuuhenteen laitto kestää noin puolitoista tuntia ammattilaiselta. Se myöskin leikataan samalla omiin hiuksiin sopivaksi. Yleensä tuuhenne ei tunnu millekään, eikä sitä edes huomaa sivullinen. Tuuhenteen läpikuultava pohja tekee siitä lähes näkymättömän.

Myöskin päältä kaljuuntuvien naisten loistava apukeino on liimattava tuuhenne, sen voi pestä ja laittaa kotona täysin samoin, kuin omatkin hiukset.Tietenkin asiaan kuuluvalla erikois-shamppoolla.
Naisille on myöskin oma päälaentuuhenne, Hair talk. Hiusextra Heinilän nettisivuilla voi tutustua asiaan lähemmin.

Kyseistä tuuhennetta voi kysellä Hiusextra Heinilältä, josta saa myöskin tiedot laittopaikoista.
Hair Volumer-tuuhenne on edullinen tapa kokeilla, miltä hiuslisäke tuntuu. JA ETENKIN; viihtyykö siinä.